Luonnossa on jo alkanut laulukonserttien alkuvirittelyt. Tali-, sini- ja hömötiaisten joukossa alkaa näkymään muitakin vierailijoita ruokintapaikalla.

Pää kallellaan katselee ja taitaa kuunnella itsekin kevättä!

Hän taas tanssii, tahtiin valssin ja lehmus tuulessa huokailee. Vanhan talon puuseinää aurinko salaa suutelee.

Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin. Täällä taas, talven yli odotin. Ja täällä taas, neiti Kevät on tullut kaupunkiin.

Murtuu huulet kylmän talven, kaiken alkaa hän uudelleen. Jostain kuulen tutun laulun hänen tiedän taas palanneen.

Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin. Täällä taas, talven yli odotin. Ja täällä taas, neiti Kevät on tullut kaupunkiin.

Lapset laulaa suvivirren, kuin vanhus maa huokaisee. Ensimmäisen leskenlehden hauraat silmät hän aukaisee.

Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin. Täällä taas, talven yli odotin. Ja täällä taas, neiti Kevät on tullut kaupunkiin. (Sir Elwoodin Hiljaiset Värit -neiti Kevät)